26.9.2013

Asiakashaastattelu - vesikävely osana matkaratsun treeniä

Laukon Hevoskuntoutuksen (nyk. Hämeen Hevoskuntoutus) asiakkaina käy monenlaisia harraste- ja kilpahevosia, joista osa täydentää lajinmukaista treeniään vesikävelyllä ja muilla kuntotusmuodoilla. Asiakaskuntaamme kuuluu ravihevosten ja koulu/esteratsujen lisäksi mm. matkaratsuja, joilla tavoitellaan kovaa fyysistä kisakuntoa pitkillä ja nopeilla matkoilla.

Matkaratsastuksen kisakausi on lähestymässä finaaliaan, joka huipentuu 19.10.13 Suomen mestaruus kisoihin. Näitä ennen on lisäksi vielä mm. aluemestaruuskisat Jämsässä tulevana lauantaina 28.9.13. Saimme haastatteluun Tanjan, joka on yksi hevosineen aktiivisesti matkaratsastuslajin parissa kisaavista kanta-asiakkaistamme, ja kyselimme häneltä kuulumisia sekä kokemuksia Laukon Hevoskuntoutuksen palveluista.



Nimesi ja hevostesi nimet sekä ikä?

Tanja Turunen, GR Safeer DE ox 8v "Sämpy", Kuvaharjun Valedro ox 8v "Vallu"

Harrastat matkaratsastusta, kuinka olet päätynyt lajin pariin?

Päädyin nuorena plikkana hoitamaan hevosia tallille jossa oli matkaratsuja. Ensimmäiset omat kilpailuni kävin 1999. Pidin välillä taukoa matkaratsastuksesta joitakin vuosia, mutta pari vuotta sitten elämäntilanne salli intensiivisemmän otteen hevostenpitoon ja mahdollisti tavoitteellisemman treenaamisen. Kun hevoset ovat kotona, pystyn ratsastamaan juuri silloin kun aikaa löytyy. Pidän tärkeänä että saan havainnoida hevosiani useita kertoja päivässä - tällöin huomaan mahdolliset poikkeavuudet ja ongelmat nopeasti.

Matkaratsastus on äärimmäisen kiehtova laji. Ratsastuksen lajeista se on mielestäni eniten hevosen luonnolliseen käyttäytymiseen soveltava. Hevonen liikkuu luonnostaan koko ajan ja pakoeläimenä juoksee pitkiäkin matkoja villinä eläessään. Kilpailusuoritus kestää useita tunteja ja alusta loppuun asti on pystyttävä lukemaan hevosta suhteessa reitin haastavuuteen ja pituuteen, kanssakilpailijoihin ja toimintaan huolloissa/tauolla. Tiimillä on valtava merkitys! Matkaratsastus on todellista pitkän tähtäimen urheilua, nuoren hevosen vieminen pitkille matkoille vaatii valtavasti aikaa - sekä ratsastettuja kilometrejä että hevosen rutinoimista erilaisiin tilanteisiin. Haluan aina tehdä asioita hevosen kanssa, en hevosella.

Kerro hevosistasi matkaratsuina ja niiden saavutuksista?

Vallu on ollut perheessämme kohta neljä vuotta. Vallu on ollut erittäin haastava tapaus, joten olen erittäin iloinen että tänä päivänä pystyn täysipainoisesti treenaamaan ja jopa kilpailemaan sillä. Vallu on uusia ihmisiä kohtaan varauksellinen, luonteeltaan pelokas ja epäileväinen. Nykyään tosin itsevarmuus kasvaa joka päivä ja nuoresta reppanasta on sukeutumassa lojaali ja reipas mies. Haasteellisuutensa vuoksi Vallu on ollut varsinaisessa matkaratsastustreenissä vasta reilun vuoden. Tällä hetkellä Vallu kilpailee aluetasolla ja matkat ovat vakiintuneet 40-59km:iin. Kuluvalla kaudella kaiken mennessä putkeen hevonen siirtyy kilpailemaan 60-79km luokkia. Parhaita hetkiä Vallun kanssa kilpaillessa on ollut ensimmäinen yhteinen 30km viime helmikuussa sekä erittäin haastavissa maastoissa kesäkuussa kisatun 40,9km voitto.

Sämpy on luonteeltaan täysin Vallun vastakohta - erittäin utelias ja sosiaalinen sekä itsevarma. Sämpyn kanssa yhteistä taivalta on takana vasta reilu vuosi, mutta olemme ehtineet osallistua jo kymmeneen kilpailuun. Sämpy on saanut tuloksen jokaisesta kilpailusta johon on osallistunut. Aloitimme keväällä 2012 varovasti lyhyiltä, 15km kilpailumatkoilta ja nyt olemme siirtyneet aluetasolle kilpailemaan 40-59km luokkia. Kuten Vallun, Sämpynkin tavoitteena on kilpailla seuraavien kuukausien aikana 60-79km luokkia, jotta ensi kaudella voidaan siirtyä kokeilemaan kansallista tasoa.

Pyrin pitämään molemmat hevoset samalla tasolla, mikä on haasteellista ja vaatii tehokasta ajankäyttöä. Olen onnekas kun minulla on tiimissäni henkilöitä joiden avulla voin treenata ja kilpailuttaa hevosiani rinta rinnan. Matkojen ollessa vielä lyhyehköjä, hevosissani ei suorituksien perusteella ole vielä suuria eroja. Kun matkat pitenevät, tulen varmasti huomaamaan enemmän yksilöllisiä heikkouksia ja vahvuuksia hevosteni välillä. Tällöin voin kilpailun ajankohdan, reitin korkeuserojen / pohjien ja muiden muuttuvien tekijöiden perusteella valita kuhunkin kilpailuun hevosistani paremmin sopivan.

Miten treenaatte ja valmistaudutte kilpailuun?

Omassa treenissäni painotan pitkiä lepojaksoja haastavien jaksojen jälkeen. Kun treenilenkki tai kisa ylittää 40km, hevosilla on kisapäivän jälkeisen verryttelypäivän jälkeen yksi vapaapäivä jokaista ratsastettua kymmentä kilometriä kohden. Mieluiten treenaan vaativammat treenit valvotusti erilaisissa valmennuksissa tai sitten kimppatreeneinä muiden matkaratsastajien kanssa. Itse kysyn mieluusti apua ja vinkkejä muilta matkaratsastajilta ja on motivoivaa tehdä asioita yhdessä.

Kilpailua edeltävän viikon ohjelma on melko kevyt. Noin viikkoa ennen kisaa teen reippaan hikilenkin, pituudeltaan maltillisen 12-18km. Lisäksi kisaviikon ohjelmaan kuuluu kävelyä vaikeakulkuisilla, mäkisillä metsäpoluilla sekä kevyttä kouluratsastusta tai vesikävelyä. Vesikävelyn yhteydessä käytän laseria ja infrapunaa tarpeen mukaan. Tapoihini kuuluu pitää hevosilla vaapata ratsastuksesta kilpailua edeltävänä päivänä - tällöin vain vapaata liikuntaa tarha/laidunolosuhteissa. Kesäaikanakin, varsinkin kisojen alla, hevoseni lepäävät tallissa - paarma-aikaan yöt laitumella, päivät tallissa.


Olet käyttänyt hevosiasi vesikävelyssä, millaisia vaikutuksia/hyötyjä olet huomannut sen tuovan?

Olen käyttänyt vesikävelyä hevosillani sekä kisoihin valmistavana, että kisoista palauttavana ja rentouttavana liikuntamuotona. Se on turvallinen tapa irrotella lihaksistoa ja mukavaa vaihtelua hevosille. Kesäisin vesikävely korvaa talviset hankitreenit mainiosti. Vesikävelyn aikana pääsen myös "kärpäseksi kattoon" seuraamaan hevosen selän lihaksiston liikkuvuutta. Usein kisojen tai tiukan harjoittelun jälkeen selän lihaksisto voi olla alussa hiukan kireä, mutta rentoutuu vesikävelyn edetessä.




Hevonen pyrkii nostamaan vesikävelyssä jalkansa vedenpinnan yläpuolelle,
jolloin selkäranka liikkuu tehokkaasti.

Hevonen ottaa kävelymaton avulla mahdollisimman pitkää askelta,
mikä vahvistaa takapään lihaksia ja suoristaa mahdollista toispuoleisuutta.


Miten muulla tavoin pidät huolta hevostesi lihashuollosta ennen ja jälkeen kilpailun?

Huolehdin etteivät hevoset saa kylmää, käytän laadukkaita magnesium- ja b-vitamiinilisiä ja tutkitutan hevosteni rankaa tasaisin väliajoin. Useimmat lihasongelmat johtuvat rangan ongelmista eikä ole järkevää hoitaa oiretta jos syy jää olemaan. Vesikävelyn yhteydessä hevoset nauttivat usein myös laserhoidosta ja infrapunasolariumista/saunasta. Infrapuna aiheuttaa molemmille hevosilleni aineenvaihdunnan kiivastumista joka on välittömästi huomattavissa mm. useana pissan lirautuksena hoitopaikalle. Noin 1-2 vkoa ennen ja jälkeen kilpailun kiinnitän erityistä huomiota edellä mainittuihin asioihin. Pyrin näillä hoitomuodoilla ennen kaikkea ennalta ehkäisemään vammoja ja kiputiloja.

Tavoitteenne kuluvalla kaudella?

Suurin haaste on saada hevoset pysymään terveinä ja kisakuntoisina koko kauden ajan. Mikäli tässä edelleen onnistutaan, päätavoite on Aluemestaruuskilpailu 28.9.2013 Jämsässä. Lisätavoitteena on saada tiimi toimimaan mahdollisimman hyvin kaikissa eteen tulevissa tilanteissa.


Onnea kisaan Tanja ja kiitos haastattelusta!

3.9.2013

Pari täysihoitopaikkaa vielä vapaana

Laidunkausi lähenee loppuaan ja pari täysihoitopaikkaa on vielä vapaana.
Tarjolla upeat tilat, ensiluokkaiset rehut, kokopäivätarhaus ja ammattitaitoinen hoito Laukon rauhallisessa ympäristössä. Tervetuloa!