21.10.2013

Asiakashaastattelu - Kuntoutus hankosidevamman jälkeen

Hankoside on hevosen vuohisen tärkein tukeva ja kannatteleva side, joka säilyttää vuohisnivelen ryhdikkyyden ja estää liiallisen notkahduksen varvasakseliin. Hankoside koostuu ohuista, kimmoisista ja elastisista säikeistä, joiden aineenvaihdunta tapahtuu ympärillä olevien verisuonten avulla. Säikeet pystyvät venymään n. 10%, mutta suurempi venyminen aiheuttaa säikeiden vaurioitumisen.

Hankoside saa alkunsa sääriluun takaosan yläosasta, puikkoluiden välistä, ja kulkee sääriluun takaosassa leveänä ja vahvana sidekudoksena haarautuen hieman ennen vuohisniveltä kiinnittyen nuljuluihin. Nuljuluista hankoside jatkaa kulkuaan kohti extensorijännettä tukien samalla vuohisniveltä medial suunnasta ja lateraalinen haara toimii vastaavalla tavalla.

Hankosidevamman voivat aiheuttaa rasitus liian upottavalla alustalla, liukastuminen, lyönti, matalakantainen sekä ahdaskantainen kavio, liukas ja sileä kenkä, jalan kiinnijääminen ja sen repiminen irti, routakuopat tai se voi tulla joko nuljuluuvamman tai jännetuppitulehduksen seurauksena.

Hankosidevamma oireilee jalan turvotuksena, lämpönä, kosketus- ja puristusarkuutena, ontumisena ja vamman seurauksena vammautuneen jalan lihaksisto yleensä jumiutuu.

Hankosidevamman laitekuntoutus

Laitekuntoutus on hankosidevammasta kärsiville hevospotilaille perinteisten hoitomenetelmien (useiden kuukausien lepo, kylmäys, tulehduskipulääkitys, shockwave, rengaskengitys, PRP, kantasoluhoito) rinnalla tai vaihtoehtona toteutettava hoitomuoto, jossa tärkeä osa-alue on hevosen kontrolloitu liikkuminen. Suomen haastavat liukkaat ja sateiset/routivat vuodenajat, sekä hevosen kuuma tai säikky luonne aiheuttavat erityisiä riskejä sen kuntoutumiselle kotioloissa. Laitekuntouksella hevosen liikkuminen saadaan totetettua niin, että mahdolliset ylireagoinnit ja äkkinäiset liikkeet saadaan minimoitua ja hevonen kävelee laitteessa tasapainoisesti määrättyä tahtia. Kontrolloitu liikkuminen huomioidaan myös sairastarhauksena ja/tai hyväpohjaisena laidunalustana, sekä viihtyisänä ja rauhallisena talliympäristönä. Kuntoutushoidon seurauksena hevosen parantumisen maksimaalinen edistyminen on mahdollista ja arpikudoksen muodostuminen vähenee.

Kuiva- tai vesimattokävelyn ohella hankosidevammaa hoidetaan päivittäin myös laser-terapialla, joka vilkastaa vamma-alueen verenkiertoa. Tehostunut verenkierto edistää parantumista kuljettaen kuona-aineita pois vaurioituneelta alueelta lievittäen samalla kipua ja tulehdusta.

Laukon Hevoskuntoutuksessa (nyk. Hämeen Hevoskuntoutus) on hoidettu useita hankosidevamman kohdanneita hevospotilaita hyvin hoitotuloksin. Kesällä 2013 heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin hoidossamme oli Heidi Salorannan ratsuhevonen Emija. Hevosen kuntoutuminen otti ison harppauksen eteenpäin kuukauden aikana, kun aiempi huolellinen kotihoito ei ollut tuottanut toivottua tulosta. Kyselimme Heidiltä kokemuksia Laukon Hevoskuntoutuksen hoidosta ja hevosen kuulumisia nyt, kun se on palannut normaaliin ratsukäyttöönsä.


Nimesi ja hevosesi nimi sekä ikä?

Heidi Saloranta, hevonen Emija eli "Emppu" 14-vuotias tamma.

Kerro hiukan hevosesi taustoja, millaisessa käytössä se on ollut?

Hevonen tuli minulle 5 vuotiaana Latviasta, ja noin 10 vuotiaaksi asti sillä kilpailtiin epäsäännölisesti aluetasolla kenttää, esteitä ja koulua. Nelisen vuotta sitten kuitenkin oli pakko siirtyä kevyemmälle käytölle hevosen kipeydyttyä lihaksistoltaan joka kisojen jälkeen niin pahasti. Sen jälkeen hevosella on keskitytty kouluratsastukseen, välillä on hypätty ja käyty tallikisoissa.

Hevosellasi diagnosoitiin hankosidevamma. Mikä siihen johti ja millainen oli eläinlääkärin antama ennuste ja hoito-ohje?

Ei ole tarkkaa tietoa oliko tapaturma vai rasitusvamma. Hevonen oli koko talven huono ratsastaa ja haluton käyttämään takapäätään, takapolvissa on jotain häikkää. Huhtikuussa 2013 varasin ajan Teivon klinikalle, ja vähän ennen klinikka -aikaa huomasin myös etujalassa oudon turvotuksen. Ell diagnosoi oikean etujalan hankositeen ulkohaaran yli 30% revähtymän, joka ylettyy nuljuluuhun asti, ja kertoi paranemiseen menevän vähintään 6kk. Kontrollikäynti määrättiin 2kk päähän, johon asti jalkaa tuli kylmätä ja hevosella mennä vain käyntiä. Tarhaamista ei kuitenkaan tarvinnut rajoittaa.

Miten hevosen kuntoutus eteni ennen kuin se tuli kuntoutushoitoon Laukon Hevoskuntoutukseen?

Sillä ratsastettiin 6x/vko käyntiä 30-60min, maastossa ja kentällä. Takaosaa treenattiin kovasti, jotta etuosa kevenisi ja jalalle tuleva rasitus vähenisi. Hevosella oli öisin myös magneettisuojat, joissa oli myös keraamista kuitua, aineenvaihdunnan tehostamiseksi.

2kk kontrollissa ei havaittu edistymistä. Revähtymä oli sen laatuinen, että PRP tai kantasoluhoito ei tullut kyseeseen, joten varsinaiset hoitokeinot olivat vähissä. Klinikalla annettiin shockwavea kerran, ja ell ehdotti 5x sarjaa, mutta itse aloin puntaroimaan vaihtoehtoja ja päätin kokeilla Laukkoa ensin.

Millainen oli kokemuksenne Laukon Hevoskuntoutuksen hoidosta?

Hyvä. Ennakko-odotuksia ei oikeastaan ollut, vaan mentiin sillä periaatteella että katsotaan miten käy. Kokemuksemme oli kuitenkin pelkästään positiivinen, kaikki toimi ja pelasi paremmin kuin olin kuvitellut.

Mikä oli hevosesi diagnoosi Laukon Hevoskuntoutuksen hoidon jälkeen ja mitä hevosellesi kuuluu nyt?

Elokuussa 2013, 4kk vamman diagnosoimisen jälkeen, kertoi ell meille revähtymän lähes kokonaan umpeutuneen ja antoi luvan alkaa kuntouttamaan hevosta myös ravissa ja lisätä tehoa pikku hiljaa. Tämä oli uutinen, jota en ollut todellakaan uskonut kuulevani. Tällainen tulos 1kk kuntoutuksella on pieni ihme..

Tällä hetkellä meille kuuluu hyvää. Hevosta rasitetaan jo lähes normaalisti, kunto on toki hieman vielä kateissa joten rauhassa mennään. Koulutreeneillä ollaan aloitettu, välillä maastoillaan. Esteitä mietitään joskus ensi vuonna, mutta isoja esteitä en halua hevosella enää hypättävän.

Revähtymäkohta kerää välillä ihan pikkuisen nestettä, mutta pääosin jalka on täysin kuiva. Ell antoi ohjeeksi puristaa jännettä ratsastuksen jälkeen ja katsoa, aristaako hevonen. No, ei ole vielä ainakaan aristanut. Hieman ongelmalliseksi asian tekee se että hevosellani on järkyttävä kipukynnys, se ei koskaan valita tai näytä kipua joten pieni pelko on koko ajan että toivottavasti se on oikeasti kunnossa. Hevonen on kuitenkin pirteä ja erittäin reipas sekä aivan mahtava ratsastaa, se tekee töitä mielellään ja rehellisesti. Jossain vaiheessa ensi vuotta haluan käydä kuvauttamassa jalan jotta tiedetään mitä jänteelle kuuluu, mutta siihen asti edetään varovaisesti, jalka kylmätään joka ratsastuksen jälkeen ja öisin käytetään magneettisuojia.

Voin aivan täydestä sydämestä suositella Laukon hevoskuntoutusta kaikille hankkariongelmaisille, en ikimaailmassa kuvitellut että nyt 6kk kuluttua vamman diagnosoimisesta voin oikeasti jo ratsastaa hevosellani jotakuinkin normaalisti! En hetkeäkään epäroisi tuoda Emppua takaisin Laukkoon jos jalka alkaisi joskus uudestaan oireilemaan.

Kiitos haastattelusta Heidi!